hän kertoo sinulle mitä partsillasi voisi kasvattaa, nostaa ilmaan purkin toisensa jälkeen ja viskaa puolihuolimattomasti kärryysi (jos et ole löytänyt kolikkoa, hän kaivaa sinua varten kärrypoletin kassasta, että varmasti saat kaiken mahtumaan), suosittelee kippoja ja laatikoita, multasäkkejä, rikkaharavaa, hanskoja, varahanskoja, kastelukannua, lannoitepulloa (toinen kukille ja toinen yrteille, tietty), leppäkerttukoristeita ja ties mitä hyönteisimitaatioita ja lyö kassaan muutaman sadan euron laskun, jonka sinä kiltisti maksat koska palvelu oli niin hyvää. Hymyilet poistuessasi kaupasta ja ainoan kerran jurppii siinä kohdassa kun kamat pitää raahata autosta sisälle tai 

myyjä sanoo, että "no onhan noita häksänmöksänkökkeröitä, ripirapiruohoja ja puskakelleröitä jotka tykkää just puolivarjosta" ja sohii samalla ilmaa. Sen jälkeen keskustelu on selvästi loppu koska paikalle tulee vihreään ässäliiviin pukeutunut työkaveri jonka kanssa voi aina vaihtaa muutaman sanan vaikka suonikohjuista.

Naapurissa sain onneksi jonkimoista palvelua, joskin musta se "mitä siinä itsestäänselvää asiaa kysyt" -ilme on jotenkin liioteltu jos rohkenen tiedustella, että "mikäköhän mahtaa olla tämän kukkasen nimi"...  Se on nyt sitten kesäkukka. Kuitissa lukee niin.

Näin siis vuonna 2010. Saa nähdä kuinka käy tänä keväänä - toistaako historia itseään, sillä parvekekukkien aika on taas kohta. Toki eilen tuli vielä uutta lunta.

Mun tarvii vähän tuupata viherkasveja uusiin ruukkuihin. Mites sun viikonloppusuunnitelmat Friend?

//Eveliina